Muutama viikko on taas vierähtänyt. Tänä aikana on tapahtunut paljon. Paljon iloisia asioita: Minusta tuli täti. Kävin Tampereella koulutuksessa, jaoin hotellihuoneen vanhan työkaverin kanssa ja tapasin hyviä ystäviä , joiden kanssa grillattiin ja nautittiin ensimmäisestä lämpimästä illasta. Aloitin loman Tampereella Sävel Soi -tapahtuman kuorokatselmuksessa, jonka jälkeen käytiin kuorolaisten kanssa syömässä hyvin ja punaviini virtasi. Rajattomien konsertti UMO:n kanssa oli myös hyvä. Kävimme Mikon kanssa 10-vuotis häämatkakalla jopa yhden yön yli Porvoossa ja tällä kertaa syötiin juhlavasti. Sää suosi meitä Porvoossa sekä sen jälkeen mökillä. Loma päättyi juhannukseen. Mökkeilyviikon sää oli epävakainen, mutta aurinkoakin oli tarjolla. Tietenkin kuitenkin paras asia oli puhtaat tulokset kontrollista.
Taas pääsin tutustumaan mielestäni aika uuteen käytäntöön hoitokulttuurissa. Neurologi kysyi minulta mitä ajattelen lääkkeistäni ja olimme samaa mieltä siitä, että vielä on syytä jatkaa nykyisillä annoksilla, sillä haluan päästä lokakuussa kuoromatkalle Espanjaan. Syöpälääkäri taas antoi minun valita onko seuraava kontrolli kolmen tai neljän kuukauden päähän ja valitsin 4 kk. Seuraavat tulokset pitäisi tulla vähän ennen Espanjan matkaa ja 3-vuotispäivää syövän löytymisestä. Nekin oletan puhtaiksi, vaikka ruokakontrollini on aika pahoin päässyt heikkenemään ja syön enemmän ja vähemmän mitä sattuu tällä hetkellä.
Töissä oli todella kiire ennen ruhtinaallista kahden viikon lomaa ja eivätkä työt ole loppuneet lomankaan aikana, joten kiirettä pitänee heinäkuussakin. Tosin luulen, että vähän kohtuullisemmin.
Iida odotti kuumeisena mökille pääsyä ja nautti siitä, mutta kahden viikon jälkeen oli aivan valmis kotiin ja tapaamaan kavereita. Mehut olivat loppuneet kyllä vanhemmista ja isovanhemmistakin, sillä 5-vuotiaan kanssa ei vain ole kenelläkään pidemmän päälle energiaa leikkiä. Tällä viikolla Iida aloitti uudessa hoitopaikassa, päiväkodissa, varhaiskasvatusoikeudella 20 h viikko, mikä tarkoittaa 2,5 päivää viikossa. Vaikka uusi hoitopaikka jännitti kovasti, niin jo nyt tuntuu pitkän yhtäjaksoisen mökkikesäloman hylkääminen järkevältä. Hoidosta on löytynyt uusia kavereita ja päiväkodissa ulkoilevat enemmän kuin ryhmiksessä aiemmin. Lapsi saa kuluttaa leikkienergiaa edes muutamana päivänä viikossa, kun tässä vieressä ei ole niitä muita kavereita.
Tähän olisi kiva laittaa kuva Iidasta metsätöissä, mutta kuvat ovat puhelimessa, joka on töissä. Ehkäpä lisään sen vielä myöhemmin.
Onneksi olkoon!
VastaaPoistaHieno uutinen!