Mikään ei ole mahtavampi piilopaikka kuin kuusen alusta. Sieltä on hyvä syksyä jalkoihin niin että kuusi heilahtaa ja liukuu mattoineen 10 cm suuntaan x. Koristeet ovat suhteellisen tiheästi pienellä alueella, ettei niihin pääsisi niin hyvin käsiksi. Joulukuusi on selkeästi aiheuttanut Nöpöiinille huomattavasti suurempia intohimoja tänä vuonna kuin viime vuonna ja mielenkiinnolla katsotaan ehtiikö se nähdä loppiaista. Siis joulukuusi.
Joulunalus meni kiireisesti. Töissä ei ollut kiirettä ja olinkin ainoa toimistolla perjantaina. Tämänkin viikon olen periaatteessa töissä, mutta loppiaisviikon olen ottanut vapaaksi. Tänään tosin olen saikulla ja tämä tauti on vain saatava loppumaan ennen lomaa. Mikko on pahiten kipeä. Vietti suuren osan aatosta ja loppiaisesta sängynpohjalla. Meillä muilla joulun pyhät menivät rattoisasti. Ja vaikka kaikki jäi hieman viime tippaan, niin sain tehtyä sekä itselleni sopivat laatikot (lanttu, porkkana ja punajuuri) että puolukkajoulukakun. Hieman olen langennut maistelemaan kyllä muitakin herkkuja, mutta ennen joulua pidin niin tiukkaa linjaa, että ei kai se maailman loppu ole. Vaikka kieltämättä flunssan iskettyä on käynyt mielessä, olenko syöttänyt valkosolut tainnoksiin ja taudin aiheuttajat taas oikein iloisiksi sokerilla. Jouluvalmistelut eivät olisi kyllä onnistuneet ilman Mikkoa ja Iidaa, jotka hoitivat siivouksen.
Meillä kuoroon iski jonkin asteinen kriisi ennen joulua, joka on käynyt aika raskaaksi, koska olen joutunut vedetyksi siihen syvemmälle mukaan, kuin olisin halunnut. Joulun aikana olisi entistä parempi syy pysyä poissa somesta, kun ei halunnut sillä asialla pilata enempää omaa joulutunnelmaansa.
Seuraavaksi uuden vuoden odotuksiin ja sitten vapaata koko viikko.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti