sunnuntai 10. tammikuuta 2016

Pakkasviikonloppu

Nyt on ollut mukava pakkasviikonloppu. Iitun kanssa olin lauantaina kahdesti pihalla. Mikko oli ensimmäisellä kertaa mukana ja Iitu kokeili luistimia. Lisäksi Mikko kolasi koko rivarin pihan. Iltapäivällä Iitun kanssa kävin pulkkamäessä. Vielä oli hieman liian vähän lunta, mutta hyvin luisti lumi/ruoho yhdistelmässä. Halusin jakaa tänne muutaman kuvan.

Muuten mulla on itseni kanssa ongelma. Blogi on tärkeä kanava itselleni monella tavoin, ja tiedän, että tätä vielä lukeekin jokunen ihminen. Olen yrittänyt viimeaikoina saada noin tekstin viikkoon (välillä tiheemmin, välillä harvemmin), mutta nyt jopa tämä päivitystahti tuntuu liialliselta. Kuitenkin jokainen kirjoitus on pois omasta ajasta, Iitun ja mun yhteisestä ajasta tai Mikon ja mun yhteisestä ajasta (jos en kirjoita töissä, niin kuin pari purkausta tuli tehtyä). Viikon päästä on Iidan 4-vuotissynttäri ja siitä saatan hyvinkin kirjoittaa, seuraavana viikonloppuna on jälleen mukavaa tiedossa, josta tekisi mieli kirjoittaa, mutta saapa nähdä mihin rahkeet riittävät. Fakta kuitenkin on, että omaakin koneella olo aikaa pitäisi vähentää, kevät on aivan kamala Sorjan Abba-projektin vuoksi ja paukut saattavat olla aika vähissä. En tiedä koska opettelen sanat kappaleisiin, koska kaiken kotonaoloajan Iitu roikkuu käsivarressa. Ehkä löydän tasapainon kaiken välillä, mutta blogi on nyt kuitenkin se, joka ensin saa luvan joustaa.

Toivotaan kuitenkin, että tulee lisää lunta ja tänä vuonna talvi olisi paria viikkoa pidempi, vaikka joudunkin pyöräilemään töihin. Viime viikolla kylläkin otin kyydin vastaan mittarin näyttäessä -31. Epilepsia ei tykkää pakkasessa pyöräilystä ja siitä kuinka niska jumittuu kylmästä ja staattisesta asennosta. Mutta enpä voi jo tulleista vähältäpititilanteista, kun joudun varjelemaan ajoluvan takaisin saamista.

Kuuraparta kolauksen jäljiltä.

Pulkkamäkeen matkalla.

Vielä on vähän matkaa mäen pälle. Aika hyvä tekopulkkamäki meillä on tässä vieressä, vaikka lakeuksilla ollaankin. Aika kovaa tultiin, kunnes alkoi hiekkaosuudet.

Toista kertaa luistimilla.

Vähän oli haasteita itselläkin luistinten kanssa, etenkään kun en hokkareita ole paljoa lopula käyttänyt. Ovat vielä liian tuliterät, etten saa kiristettyäkään riittävästi. Mutta kyllä niillä Iitua sai vedettyä.

1 kommentti:

  1. Hah hah, mikä kuuraparta! :) Kivoja kuvia. Iitu on söpö. Mekin ollaan käyty kerran luistelees ja kaks kertaa hiihtääs.

    VastaaPoista