Mansikka-showta tiedossa

Olemme jälleen kotona, joten en osannut olla kirjoittamattakaan. Etenkin, kun Rauno soitti tänään ja kertoi edelleen seurailevansa blogiani, vaikka en ole kirjoitellut viime aikoina, joten tämä on sinulle. Nythän voin laittaa ne kuvatkin, joita edellisellä kerralla en onnistunut liittämään tekstiin, puhelimen ja läppärin yhteistyökyvyttömyyden vuoksi... Nyt yhteistyö toimii jotenkin, mutta ei täydellisesti. En edelleenkään onnistu jakamaan nettiä puhelimesta koneelle, mutta saan sentään kuvakansion auki.

Ehdinpäs ottaa kuvan päivänkakkarapenkistäni ja kaksi viikkoa juhannuksen jälkeen kukkivasta juhannusruususta, ennen kaatosateiden alkua.
 

Iidu ahomansikkareissussa.

Tulimme kotona käymään, vaikka Iidan lomaa on jäljellä enää pari viikkoa, koska mansikat pitäisi saada pakastettua. Huomenna toivottavasti Mikko saa torilta 20 kg mansikoita ja ne olisi tarkoitus pakastaa reippaalla tahdilla huomenna. Työntäyteinen päivä siis tiedossa. Iida leikkii mummon kanssa tuon ajan.

Huomenillasta menemme taas Iidan kanssa vanhemmilleni kahdeksi yöksi ja siellä on vielä sisarenikin käymässä, joten ehdimme nähdä sittenkin toisen kerran ennen hänen paluutaan Intiaan. Mikko lähtee pelaamaan illasta ja saa nauttia ylhäisestä yksinäisyydestä lauantaina. Näin siis, jos kaikki menee suunnitelman mukaan ja mansikat ovat pakastimessa huomenna illasta. Mansikat ovat kuitenkin ykkössyy kotiin tuloon. Tänään laulaa pyykkikone, jotta huomenna saan pakattua kuivat vaatteet takaisin mökille vietäväksi.

Mökillä Mikkon niitti ja minä hankosin vuohenputkea ojientäytteeksi (tästä kuvia sitten kuin kone ja kamera ovat samassa paikassa). Mikko kaatoi pari puuta ja minä raijasin taas oksia (7 kpl, joka on minusta aika kaukana parista, mutta olivathan ne pieniä). Muuten meidän loma ei ole ollut ensimmäisten viikkojen jälkeen aivan yhtä liikunnallinen. Olemme pariin kertaan käyneet Iidan kanssa retkellä, mikä myös on ollut yksi loman tavoite.

Viimeinen sytokuuri meni tosiaan melko kevyesti, mutta jostain syystä, jouduin syömään kuurin jälkeen pidempään lieviä pahoinvointilääkkeitä kuin aiemmin. Mutta se on pientä.

Seuraava haaste meillä on asunnon uudelleen kalustaminen, kun kissa on tulossa elokuun alkupuolella. Pakko luultavasti vähentää jotain huonekalujakin. Tavarasta luopuminen on vain niin vaikeaa minulle! Yritämme saada pienen makuuhuoneen täyspainoisemmin Iidan leikkikäyttöön. Sänky varmasti vielä saa jäädä meidän makuuhuoneeseen, sillä tässä on vuoden sisään muutenkin ollut niin valtavasti muutoksia ja yllätyksiä, että hidastetaan tahtia asioissa, joissa voi. Mutta kirjahyllyjen muutto pikkuhuoneesta olkkariin on jo itsessään melkoinen toimenpide.