Stressin sieto

Tänään jouduin todella miettimään pystynkö oikeasti tekemään ympäristötarkastajan työtä enää.

Mikko tervehti naapuriamme, joka myös on talonyhtiön hallituksessa ja sai sellaisen ryöpytyksen niskaansa, että minäkin aivan vapisin sisällä. Mikkoa haukuttiin lapselliseksi, epäselväksi ja omapäiseksi, joka ei kuuntele muuta hallitusta. Olen lukenut kaikki viimeaikaiset sähköpostit, jotka Mikko on lähettänyt, mutta ei niissä ole ollut mitään ihmeellistä. Ei kielikuvia, joita Mikko harrastaa vaan pikemminkin rautalangasta vääntöä. Mitään päätöksiä ei ole ominpäin tehnyt, jota kyllä kyseinen naapuri on harrastanut. Tilanne on ollut menossa tähän pisteeseen jo keväästä saakka, mutta kesällä kun kaikki ovat olleet poissa on tilanne pysynyt aisoissa. Myöskään tähän saakka Iida ja minä emme ole joutuneet riidasta kärsimään. Mikko yritti pyytää, että hän näyttäisi ne kohdat sähköposteista, joita ei voi ymmärtää tai missä on loukannut muuta hallitusta, mutta vastaukseksi tuli vain, että lue sähköpostejasi eikä halua enää puhua Mikon kanssa. Ei siis mitään halua selvittää tilannetta tai halua edes lähestyä asioita rakentavasti ja hän on se viisikymppinen. Kaikkein ikävintä tässä on se, että puhutaan meidän seinänaapurista...

Omiin töihini tämä liittyy sillä tavoin, että aina toisinaan tulee puheluita tai tarkastuksia, kun saa kuulla kunniansa. Onneksi niitä ei aivan päivittäin tule ja haukut tulee enemmän asiasta, eivätkä ne henkilöidy, toisin kuin talonyhtiön sisäinen riita. Saa nähdä kuinka minun käy työelämässä. Aiemmin olen sietänyt hyvin palautteen, enkä ole provosoitunut, mutta nyt en enää tiedä kuinka palautteet kestän, kun tuonkin jälkeen täräjin ja jouduin tekemään rentoutusnauhan. Töissä en voi heittää puoleksitunniksi selälleni rentoutumaan. Yhden kerran muistan tärisseeni oikein hankalan puhelun jälkeen, mutta nyt saatan täristä useammin. Eniten pelkään kuinka tällaiset vaikuttavat epiini. Jos tänään nypsyttää on se täysin naapurin syy.

Mikko jo suunnilleen etsii uutta asuntoa, mutta ei sekään ole aivan niin helppoa asuntolainoinemme ja nykyisen asuntojen myyntitilanteen vuoksi... Ja vuokratkin ovat niin valtavan kalliit. Onneksi asia saatiin ratkaistua, kun Mikko oli suurempi ihminen ja pyysi anteeksi. Tietenkään naapurilla ei ollut mitään anteeksipyydettävää.