Sorjailua

Lauantaina Sorjalla oli yhteiskonsertti Vetelin Äänipäiden kanssa. Moneen otteeseen töiden alettua mietin, onko musta vielä tuolloin lavalle, mutta niin vain menin. Suunnitelmana oli ottaa rauhoittava puolituntia ennen ja juuri ennen lavalle menoa, mutta otin lopulta vain ensimmäisen ja jätin toisen taskuun. Päivän mittaan oli ollut jo laulullinen ja koreografinen osittaisläpimeno (siis kaksi läpimenoa). Mulla oli eväiden lisäksi mukana jumppa-alusta, niskatyyny ja makuupussi ja siellä kaiken hälinän keskellä tein oman rentoutusnauhani omassa nurkassani tauolla. Tuntui, ettei nauha loppunut koskaan, sen verran alkoi esiintymisjännitys vaivata.

Meillä oli kahdeksan laulua ja kuudennen jälkeen mietin, mitenkähän jaksan loputkin. Mutta jaksoin! Kaikenlaista pientä sähläystä tapahtui matkanvarrella, mutta ei niitä kannata nyt enää miettiä. Seuraavaksi onkin sitten taas joululauluja ja Abbaa kevään spektaakkelia ajatellen.

Tänään olen ollut väsynyt ja päätä on särkenyt. Muuten kuitenkin selvisin hyvin konsertista. Onneksi kerrankin olin tehnyt jo etukäteen järkevän päätöksen, enkä mennyt konserttikaronkkaan, vaan lähdin vanhemmilleni muun perheen (vanhempani, isuni, appivanhempani ja tietenkin Mikko ja Iitu) kanssa iltapalalle. Laulaminen hyvässä seurassa on ihanaa, mutta vastaa kyllä urheilusuoritusta toisinaan.

Kävimme tänään leikkipuistossa koko perheellä. Iida reippaasti kiipesi kiipeilytelineessä pariinkin otteeseen ja piti keinussa vauhdit yllä ihan itse. Vesiterapiassa oli kysytty onko Iida harjoitellut pomppimista sitten kontrollin ja terapian välillä. Meidän uimahallikeikasta oli siis hyötyä. Muuten tämä päivä on mennyt paperitöiden teossa. Iitu oli kyllä niin väsynyt illalla, että on varmaan nukahtanut lähes samantien sänkyyn päästyään. Ja hän on ollut niin omatoiminen, suorastaan liioitellun omatoiminen vessassa käyntien suhteen. Asiaa on ollut koko ajan ja aina pottaan, jotta on päässyt pesemään se sitten jälkikäteen. En onneksi tiedä paljonko siellä on kuivailtu lattiaakin siinä ohessa, mutta pariin otteeseen sukkahousut on mennyt vaihtoon päivän aikana.

Nyt voisi mennä nukkumaan, kun huomenna pääsee taas töihin. Alku into on kyllä kieltämättä hieman latistunut, mutta olenhan etuoikeutettu, kun saan käydä töissä, joten jaksaa jaksaa... Ja työaikaa vain lisää marraskuussa. Enköhän pysty viran ottamaan vastaan vuoden vaihteessa.