Syntymäpäivä

Tämä on mitä ristiritaisimpia tunteita herättävä päivä. Sitä tajuaa, miten paljon vuodessa on ehtinyt tapahtua ja kuinka toisinkin olisi voinut käydä. Äitini mukaan meidän elämä on mennyt aina vuoden sykleissä johtuen esim pätkä töistä ja monesti ratkaisut ovat tapahtuneet hyvin nopeasti. Mutta tänäänkin, 34-vuotissyntymäpäivänäni, olisi täysin mahdollista, että olisin tuhkana tai maakuopassa. Samalla tuntee suurta kiitollisuutta, että elämä on saanut jatkua. Saan kokea tämänkin syntymäpäivän. Minulla on mahtava perhe ja suku sekä paljon ihania ystäviä, jotka ovat tukeneet monin tavoin.

Nyt, kun sairauden lopputuloksen monet mahdollisuudet ovat taas tulleet mieleen, sitä kokee itsensä täysin kuolemattomaksi. Eihän mulle mitenkään pahasti voi oikeasti käydä. Kyllä kaikki jotenkin selviää. Tämähän on itsensä pettämistä ja toivon ylläpitämistä yhtä aikaa. Tiedän kyllä faktat, mutta tunne ei pysy samoilla linjoilla, vaan aina karkaa sinne itsensäpettämispuolelle. Kaikkensa kuitenkin teen, että näen vielä monta syntymäpäivää, toivottavasti vielä vuosikymmeniä eteen päin.

Syntymäpäiväkakkua meillä ei ole ollut rajoittuneisuuteni vuoksi emmekä muutenkaan juhlineet mitenkään erityisesti. Kakun korvikkeeksi tein meille jälkkäriksi omenahyvettä agave-siirapilla, kookossokerilla, hasselpähkinärouheella, mantelijauholla ja kookoshiutaleilla. Itse sulattelin omaani 90 % suklaata ja Mikko ja Iida saivat vaniljakastiketta. Minusta se oli hyvää, mutta makeaa, Mikosta syötävää ja Iidasta ei edes syötävää... Ei siis mennyt aivan nappiin kakun korvaaminen. Ja ihana yllätys oli Ainu-siskoni soitto illalla.

Töissä alkaa olla tunnukset ja salasanat kasassa, joten huomenna pääsen oikeisiinkin töihin käsiksi. Ensimmäisen päivän jälkeen olokin on helpottunut, mutta työpäivät pyörämatkoineen tuntuvat kuitenkin sen verran rankoilta, että iltojen arkiliikunnat saavat olla ainakin tällä viikolla ja mahdollisesti vielä ensi viikollakin. Kuoroon jos jakaisi ensi viikollakin vääntäytyä jonkun kyydillä...

Eikös syntymäpäivänä aina toivota jotain tulevalta vuodelta, vähän niin kuin uutena vuotenakin. Toivon ehkä enemmän kuin koskaan aiemmin terveyttä, pitkää pinnaa ja mahdollisuutta tehdä töitä, mutta silti aikaa liikkua ja pitää huolta itsestäni ja muista.