Meille on siis tullut kissa, niin kuin moni tietääkin. Kissan nimeksi on tulossa hieman tylsästi Nöpöliini, jota kutsutaan Nöpöksi. Mä yritin ehdottaa Marttaa ja Ompelukonetta, mutta Martta ei kelvannut ja Ompelukone on kuulemma liian pitkä.
Ensimmäinen yö meni kissalla mourutessa ikäväänsä ja protestia siitä, että hänet jätettiin yksin olohuoneeseen. Kissalla ei ole lupaa tulla makuuhuoneeseen ja yritämme pitää siitä hyvin tiukasti kiinni. Viime yö oli kolmas yö meillä ja katti naukui enää hetken sen jälkeen, kun ovi meni kiinni esim. yöllisen vessareissun jälkeen.
Kisu on hyvin sosiaalinen ja kehrää aivan valtavasti. Olen ollut tekemisissä vain kissojen kanssa, jotka asettuvat jonnekin nukkumaan ja kehräävät siinä tai sylissä. Tämä kehrää sekä leikkiessään että sylissä, mutta ei oikeastaan nukkumaan mennessään. Tosin se nukkuu sohvan alla, niin en ole kyllä kuulemassakaan kehräystä. Pentu on hyvin leikkisä ja täytyy varmaan pian kehitellä uusia innovaatioita sen viihdyttämiseksi.
Tämän hetken lempi lelu on perinteinen paperi narun päässä. Taittelin kirjekuoren haitariksi, jolloin se on aika jämäkkä ja aukeaa rusetiksi. Nyt se on myös sidottu roikkumaan tuolin selkänojaan, ja Nöpöliini pystyy hyvin hauskuttamaan itseään. Toinen lemppari on ihan vain lanka. Sen yritän aina välillä kääriä palloksi, jota voi pemottaa, mutta se alkaa olla niin solmussa, että se on vain myttynä lattialla. Yllättävän suuren suosion sai paperinenäliina. Ajattelin vappuhuiskan olevan hyvä lelu, mutta sen kahina tuntuu pelottavan liikaa. Ehkä vielä keksin huiskalle hyvän paikan, jossa senkin hapsut roikkuvat ja kissa voi käydä kahauttamassa silloin kun huvittaa. Tämä on siis puhtaasti sisäkissa, jolloin aktiviteetteja pitäisi olla aika paljon.
Viime yönä alkoi viimein ruokakin maittaa.
Itseään täytyy myös välillä koetella, jotta voi sanoa edistyvänsä ja saavutavansa uusia etappeja. Itselleni yksi tällainen itselleni näyttämishaave on ollut Kauhavalle pyöräily ennen töihin paluuta. Eilen tein harjoitusmatkan Ilmajoelle Raunoa tapaamaan. Se meni aivan hyvin ja itseni kannalta ajankohta oli lopulta aivan loistava, kun Rauno oli tullut kipeäksi. Toivon, että Rauno paranet noopeasti, mutta se mahdollisti pyöräilyn aamupäivällä iltapäivän ruuhkan ja lämpötilan sijaan. Kauhavalle polkaisu on nyt sitten ensi viikolla tiedossa, mutta sinne Mikko lähtee huoltojoukoiksi mukaan. Jollain tavoin koen, että sen toteutuessa, olen näyttänyt itselleni, kuinka pitkän matkan olen tehnyt myös fyysisen kunnon nostattamiseksi sieltä tammikuun puolivälistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti