Jännä juttu, mikä vaikutus sillä, minkä vuoksi valvoo myöhään ja unet jäävät lyhyeksi, on seuraavan päivän mielialaan. Miesten pelailut tavaroiden pakkaamiset mukaan lukien kesti yhteen yöllä ja Mikko heräsi suhteellisen virkeänä ja aivan hyvä tuulisena tänä aamuna. Jos Iida olisi kitinällään valvottanut Mikkoa samalla lailla, olisi täällä koko aamupäivän ollut hyvin äreä mies. En tietenkään valita ja täytyy toivoa, että pelailu jatkuu suhteellisen aktiivisena jatkossakin (nyt tietenkin hiihtoloma mahdollistaa enemmän). Pelit jatkuivat tänään puoliltapäivin ja mies oli hyvällä tuulella koko illan. Lisää peliterapiaa Mikolle!
Niin paljon positiivista vireyttä pelailu sai aikaiseksi, että Mikko kysyi mua kävelylle. Eihän näin ainutlaatuisesta pyynnöstä voinut kieltäytyä, koska niitä ei todellakaan yleensä tule. Lenkin yhteydessä käytiin ensin lähikaupassa ja siitä jatkettiin vielä pieni lisäkierros. Matkamittari näytti kuitenkin jopa 2 kilometriä. Kaupan pihassa kaaduin ensimmäisen kerran tänä talvena, mikä on oikeastaan ihme, kun nämä kelit ovat olleet niin liukkaita. Onneksi ei sattunut kauheasti. Vähän kädet tärähtivät. Hieman tänään sain aikaiseksi jumpattuakin ja istahdin pianonkin ääreen ehkä kymmeneksi minuutiksi. Paperiasiatkin sain hoidettua. Tuloksekas päivä siis!
Tänään totesin, että kyllä turvotus on alkanut pikku hiljaa hellittää. Kauheasti se ei painossa vielä tunnu (tosin en ehtinyt aamupainoa ottaa). Naamasta sen jo oikeasti näkee, vaikka silmälasien sangat edelleen jättävät kauniit painaumat. Lisäksi pystyn jälleen käyttämään kaikkia trikoopipoja, ilman lisääntyvää päänsärkyä. Myös vyötärökuminauhaltaan tiukemmat villahousut pysyvät mahan päällä ilman kipua navassa, eivätkä laske mahan alle painamaan. Aivan mahtava fiilis! Kyllä tämä tästä, vaikka ylimääräisiä nesteitä edelleen riittää joka puolella kehoa.
Iltapäivällä puhuin pitkän puhelun kaverin kanssa yllättäen ravintoasioista, koska hän on ravitsemusterapeutti. Nykyään aina mielenkiintoinen aihe minusta, vaikka olenkin tietyistä asioista ehtinyt jo muodostaa oman vakaan mielipiteeni, johon olen jo ehtinyt jossain määrin jämähtää olin sitten oikeassa tai väärässä. Yritän kyllä olla vielä avarakatseinen, mutta aina se ei ole helppoa. Varmasti kiva ammattilaiselle, kun maallikko väittää yhtä ja toista. Tosin onhan tämä itsellekin tuttua, sillä kyllä ympäristönsuojelulakien tulkinnasta ja vähintäänkin soveltamisesta on saanut vääntää yhden jos toisenkin asiakkaan kanssa. Mutta ihan asiallisestihan me juteltiin, Johanna.
Hoidosta oli tullut terveisiä, että Iidan kumpparit ovat ahtaat. Olin kyllä itsekin asiaa miettinyt, mutta en saanut tehtyä asialle mitään. Ei auttanut kuin lähteä lunastamaan mummon synttärilahjaa ja ostamaan Iidalle kumppareita. Samalla ostin itselleni kävelysauvat. Niitä täytyy nyt huomenna mennä kokeilemaan oli tilanne mikä tahansa.
Illasta on jostain syystä vähän kivistellyt päätä. Kipu tuntuu kallon pinnalla olevalta (tosin missä muuallakaan se voisi tuntua, kun ei aivoissa ole tuntosoluja) ja lähti vasemmalta päältä ja vaeltelee nyt vähän siellä sun täällä. Aiemmin en vastaavaan olisi kiinnittänyt mitään huomiota, ja tuskinpa tämä mitään ihmeellistä on, mutta aina vähän mietityttää nykytilanteessa. Viimeksi vastaavaa särkyä oli kun tukka alkoi todella irtoamaan, joten kipu voi liittyä niin moneen. Myös leukojen jännittäminen ja hampaiden pureminen on joskus aiheuttanut vastaavaa eli tietynlainen lihaskireys.
Täytyyhän tähän yksi reseptikin laittaa jälleen loppuun, joka on aika samanlainen eilisen kanssa, mutta oli enemmän omaan makuuni. Unohdin tosin levät mössöstä (ne täytyykin ottaa seuraavaksi) tai sitten se on toi punajuuri josta tykkään...
Mehustetaan
1 punajuuri
pätkä kurkkua
2 varsiselleriä
4-5 lehtikaalin keskiruotia
1 sitruuna
pala inkivääriä
2 pienehköä valkosipulinkynttä
Mehun kanssa tehosekoittimeen
lehtikaalin lehdet
avokado
suolaa
mustapippuria
cayannepippuria
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti