Ravitsemusahdistusta

Aloitetaan kuitenkin päivän parhaalla uutisella. Tänään toppahousut menivät kiinni ensimmäistä kertaa... ehkä kolmeen kuukauteen. Aamulla muistin käydä puntarilla ja ikävä kyllä painossa ei näy muuten kutistunut olo. Johonkinhan nesteen on täytynyt mennä, mutta miksei se näy puntarilla yhtään? No täytyy vain miettiä parempaa oloa ja jättää puntari omaan arvoonsa.

Käytiin kokeilemassa kävelysauvoja ja hyvinhän ne toimivat. Vielä rennompaa kävely tietenkin olisi, jos teillä ei olisi enää lainkaan jäätä. Tiet olivat sulaneet eilisestä, mutta sulamattomilta osin tiet olivat sitäkin liukkaammat, koska kaikki hiekoitushiekka on painunut jään läpi. Ja mun onnettomat kengät olivat oikein ekstraliukkaat Mikon kenkiin nähden. Matkaa kertyi 2,6 km.

Sitten tätä ravitsemusahdistusta. Sain uuden linkin sivustolle, jossa on listattu aivosyöpäpotilaille hyviä ravintoaineita. Halusin osallistaa Mikkoa tähän tuskaan, joten yhdessä tankattiin sivustoa. Jo sivuston väittämienkin kesken löytyi pientä ristiriitaisuutta. Karuimmalta tuntui se, että ketoosi aineenvaihdunta olisi paras vaihtoehto aivosyöpäpotilaille. Eli kaikki hiilihydraatit pois ja täysi karppaus päälle... Ei kyllä enää. Vaihtoehto tuntuu aika ällöltä nykyään. Ja edellisellä kerralla kun laihdutin karppaamalla ja olin muutaman viikon ketoosissa, niin en jaksanut tehdä mitään. Nyt taas nykyisellä ruokavaliolla olo on energinen ja tuntuu muutekin hyvältä.

Sivuston aivosyöpäpotilaita auttavien aineiden listassa oli muun muassa melatoniini, jota erinomaiseksi kutsuttu helsinkiläinen neurologi on kovasti suositellut HYKS:in glioblastoma potilaille. Ehkä sen voisi ottaa käyttöön, mutta kuinkahan se käy tämän nukkumislääkkeen kanssa. Pitäneen vissiin keskutella Ketipinorin alasajosta ensin. Olisihan melatoniini muutenkin luonnollisempi vaihtoehto ja viimeistään kortisonin alasajon jälkeen luultavasti riittävä. Muuten tuttuja ja jo käytössä olevia aineita (suluissa lähteitä omassa ruokavaliossani) ovat kurkumiini (kurkuma), sulforfaani (kaalit), vihreä tee, resveratroli (tummat viinirypäleet), kversitiini (mm. sitrushedelmät, kvinoa, parsakaali), seleeni (kala, parapähkinät, seesaminsiemen ja monivitamiini), D-vitamiini (kala, monivitamiini, mutta suositeltu annos on hurja, joten pitänee ottaa jokin vahva lisävitamiini), foolihappo (tuoreet kasvikset, hedelmät ja marjat) ja E-vitamiini (auringonkukan siemenet, manteli, hampun siemenet ja monivitamiini). Ravintolisinä olisi hyvä ottaa berberiiniä ja boswelliaa.

En oikein tiedä miten näihin artikkeleihin, jotka kuitenkin ovat koosteita tutkimuksista, pitäisi suhtautua. Oma henkikultahan tässä on kyseessä, joten varmaan jollain vakavuudella, mutta voiko kaikkea vastaantulevaa ottaa käyttöön. No ainakin voin jatkaa ja vaikka lisätäkin jo käytössä olevia hyviä ruoka-aineita, ostaa vahvempaa D-vitamiinia ja harkita noita uusia ravintovalmisteita. Aika monien näiden ravintoaineiden lähteeksi annettiin täysijyväviljat, joten ehkäpä ne täytyy sisällyttää kuitenkin aktiivisemmin ruokavalioon. Kunhan vain puhdistetun vehnän pidän kaukana.

On tämä paska tauti, koska aivosyöpä on niin erilainen muihin syöpiin nähden, että olemattomat ravintosuositukset eivät ole kaikkineen yhteneväiset muiden syöpien kanssa. Ja omasta olosta ei pysty sanomaan mitä pääkopan sisällä tapahtuu. Jos elinaikaa on vähän jäljellä, niin ehkä sen laatuun ja elinvoimaan kannattaa kuitenkin panostaa ensi sijaisesti ja yrittää toki ottaa siinä sivussa huomioida mahdolliset suositukset. Ikävää on, ettei paikallisilta syöpälääkäreiltä tai neurologeilta ainakaan saa mitään suosituksia (ehkeivät hekään tiedä). Hoitohenkilökunta toteaa vain, ettei ole näyttöä ja ei ruokavaliolla ole vaikutusta. Ottaa vähän koville nämä ravintoasiat, kun ovat niin vaikeita, eikä tiedä mihin uskoa ja luottaa. Ehkäpä tämä ahdistus oli odotettavissa, kun ruokajutut ovat tulleet niin tärkeiksi. Ruokapöydässäkin tänään aloi vain itkeä ahdistustani, vaikka mitään varsinaista syytä ei olekaan. Odotan todella innolla sitä uutta kirjaa (Anticancer - A New Way Of Life), jos siitä saisi vähän luotettavamman opuksen... Ainakin yksi lääkäri on kehitellyt aivosyöpäruokavaliota itsellään hyvällä menestyksellä.

Ja se tuli tämän päiväisessä ahdistuksessa todettua, ettei mun varmastikaan kannata mennä täysillä minkään suuntauksen perässä, mitä ehkä nyt olen hieman tehnyt, vaan yrittää poimia parhaat asiat päältä monesta lähteestä. Raakaravintoa en hylkää, mutta täytyy ehkä laajentaa ja jättään raaka osuus tarvittaessa hieman pienemmäksi. 50 % raakaravintoa on jo aivan hyvä ja sitähän alunperin tavoittelin. Nyt on vain päässyt lipsahtamaan prosentti aika paljon korkeammaksi. Joka tapauksessa kasvikset, hedelmät, marjat, pähkinät, siemenet ja kala ovat hyvä pohja ruokavaliolle. Jos tähän nyt ottaisi niitä täysjyväviljatuotteita hieman lisää (tai onhan niitä jo jos tattari, hirssi ja kvinoa lasketaan mukaan). Ja voihan kotimaisiakin vaihtoehtoja yrittää löytää mahdollisimman paljon kypsentämättöminä tai esikypsennettöminä. Ja pH-tasapainoon uskon edelleen, joten alkaalista ruokavaliota aion jatkaa edelleen. Jos olisin terve, niin raakaruokasuuntaus voisi olla aivan hyvä ja ehkäistä syöpää, mutta kun pahanlaatuinen aivosyöpä on jo iskenyt, niin mikään ruokavalio tuskin yksinään on ratkaisu.

Kirjastosta lainaamani kirja "Ruokavalio ja syöpä" painottaa sitä, kuinka tärkeää on syödä biomolekyylejä, jotka ehkäisevät syöpäsoluja muodostamasta verisuoniverkostoa ympärilleen, johon uskon ph-tasapainon lisäksi. Mutta tuokin on yleisteos, jossa ohjeistukset paljolti keskittyvät yleisiin rinta-, eturauhas- ja ruuansuolatuselimistön syöpiin. Aivosyövät ovat aika marginaalijuttu ja kun niitäkin on vielä erilaisia. Ja aivot ovat hyvin suojattuja, joten aineiden pääsy sinne on hankalampaa. Yhteen ärhäkkään aivosyöpään, joka kuitenkin on eri kuin omani, auttoi punajuuri, valkosipuli ja lehtikaali. Ehkäpä niistä on jotain apua glioblastomaankin, ainakin kaikkea noista käytän. Mutta ahdistaa!!! Ja itkettää tänään! Onneksi iltaa kohden ahdistus on hieman helpottanut, kun on saanut tirauttaa riittävän monet itkut iltapäivän aikana.. Kyllä kai tästä taas se taistelutahtokin nousee, vaikka välillä päivän mittaan tuntui, että se on menoa nyt, kun mitään ei osaa tehdä oikein eikä edes tiedä mikä on oikein. Ja vielä on lähes kaikista vaihtoehdoista pahin glioblastomakin. Onneksi kaiken järjen ja luultavasti todennäköisyydenkin mukaan on vielä jonkin verran elinaikaa jäljellä, joten luovuttaa ei saa eikä kannata. Kyllä olisikin kauheaa, jos tietäisi kuolevansa vaikka vuoden päästä. kuolemanpelko mulla on kyllä aivan hirvittävä enkä ole yhtään asian kanssa sinut.

Kaiken kukkuraksi minun hieno Kenwoodini ja lisäosa mehulinko ovat rikki. Kaikkein kovimmilla oleva vääntävä osa on muovia ja aivan murskana. Toivotaan, että kyseessä on helposti saatavilla oleva ja vaihdettavissa oleva osa, sillä olen todella pettynyt muka laadukkaaseen koneeseen. Kyllä se kovasti mainostaa kuinka se ja se osa ovat terästä, mutta todella, kovimmalla rasituksella oleva pieni väkipyöräosa on muovia... Ihan sen vuoksi, etten pääse tekemään mehuja ja smoothieita ties kuinka pitkään aikaan, niin laita tähän tämän päivän saldoa.

Aamun flunssajuoma (2 annosta):
2 omenaa
1/2 sitruunaa
pala inkivääriä
1-2 valkosipulin kynttä

Aamusmoothie (1 annos):
1dl omenamehussa yön yli liotettuja vehnäleseitä
1/2 avokado
1/2 banaani
1,5 dl pakastettuja mansikoita

Tässä tapauksessa vehnäleseet on ostettu Jyväskylässä luomuruokapiirin kautta suoraan tilalta, joten niitä tuskin on pahemmin käsitelty kuten esikypsennetty (tosin en tiedä tehdäänkö sitä muutenkaan leseille). Leseet ovat kulkeneet mukanamme lähemmäs kymmenen vuotta ja muuttaneet meidän mukana viiteen eri asuntoon. Niillä suorastaan alkaa olla tunnearvoa. Heh.

Mikon helppo vihersmoothie (1 annos, keittopaksuus):
1 kiivi
1 päärynä
1 dl vettä
1 avolado
1 kourallinen pinaatin lehtiä

Ailin punajuuri jääkaapintyhjäys vihersmoothie (2 annosta, josta toisen jätin huomiselle silläkin uhalla, että osa etsyymeistä häviää. Tosin tämä piti huonosti nälkää, joten on ehkä sittenkin vain hyvin runsas 1 annos. Ainakin sen kanssa kannattaa syödä vaikka pähkinöitä tai muuta, joka pitää nälkää.):
Mehustetaan:
1/2 kurkkua
1 isohko punajuuri
parsakaalin vartta
1 sitruuna
2 valkosipulin kynttä
pala inkivääriä

Tehosekoittimeen mehun kanssa:
parsakaalin nuppuja
2 kourallista rukolaa
1 avokado
2 varsisellerin vartta
2 tomaattia
vähän tuoretta persiljaa
kurkumaa
mustapippuria
cayannepippuria
suolaa

Mulla on paha taipumus hamstrata ruokaa, mikä on huono tapa ja kostautuu nyt vihreiden vihannesten kanssa, jotka ehtivät kellastumaan ja menettävät siten parhaat aineensa, ennen käyttöön ottoa. Sen vuoksi on pakko pitää nyt parina päivänä jääkaapin tyhjennys talkoita. (Nämäkin talkoot vain hankaloituivat, kun suunnitelmissa oli pyöräyttää niistä jotain tehosekoittimessa tai mehulingossa). Ainakaan mitään uutta en saa ostaa ennen kuin vanhat on syöty. Hankalimpia raaka-aineita ovat ne, joita täytyy kypsytellä kaapissa tai idättää, jolloin käytettävyyden ajankohtaa on vaikea ennustaa...