lauantai 7. helmikuuta 2015

Raakaruoan kokeilupäivä

Eilen illalla totesin jälleen kerran, kuinka ihmeitä tekevä vaikutus on raakasuklaalla ja muutamalla jaksolla Frendit-sarjaa. Nukkumaan mennessä olo oli jo pirteä ja iloinen. Yökin meni vaihteeksi ilman suuria häiriöitä. Pääsin nukkumaan vähän tavallista aiemmin ja olin noussut juuri keittelemään puuroa, kun Iida heräsi puoli seitsemältä. Tyttö lähti onnellisena usean päivän odotuksen jälkeen aamupäivällä mummolle ja papalle yökylään, joten meillä oli taas koko päivä aikaa olla yhdessä Mikon kanssa.

Kuten olin suunnitellutkin, tämä päivä oli lepopäivä kävelystä. Sää oli tosin kirkas toisin kuin luvattiin, joten hieman olisi tehnyt mieli lähteä ulkoilemaan. Tällä kertaa päätin kuitenkin pysyä eilisessä päätöksessä, kun olo oli vieläkin hieman nuutunut. Prismassa käynnistä tuli kyllä 1000 askelta täyteen ja keppijumppaa tein kotona.

Ruuaksi kokeiltiin tehdä porkkana-palsternakka-tomaatti-yrtti salaattia, johon sekoitettiin auringonsiemen-oluthiiva "juustoa" ja päälle tehtiin mausteinen tomaattikastike. Siitä tuli oikein hyvää, eikä ulkonäkökään ollut aivan mahdoton. Ikävä kyllä en ottanut siitä kuvaa. Varsinaista pikaruuanlaittoa se ei kyllä ollut, koska kaivoimme paketista ensimmäisen kerran monitoimikoneeni raastin/viipalointi -lisäosan kokeiluun. Mutta nyt laite on korkattu ja varmaan ensi kerralla sen käyttö on jo nopeampaa. Tosin aivan pienien määrien raastamiseen tai suikalointiin sitä ei kannata kaivaa esiin.

Toinen kokeilu oli raa'at runeberigin tortut. Ne olivat kyllä todella paljon heikompi esitys salaattiin nähden kaikilta osin. Tuhtiaa tavaraahan ne ovat sillä pähkinä määrällä (yksi torttu maistiaisiksi riitti mainiosti), mutta pysyivät hieman huonosti kasassa. Lisäksi ohjeen mukaan makeutus toteutettiin kuivatuilla viikunoilla, joiden siemenet ratisivat hampaissa syödessä. Etenkään Mikko ei juuri tuosta syystä pidä viikunoista. Ja makukin oli ehkä lähempänä piparitaikinaa kuin runebergin torttuja, joten maustevalikoimaan täytynee kiinnittää huomiota. Kyllä torttuja voi toisenkin kerran kokeilla, mutta viikunat korvaisin taateleilla ja pekaanipähkinät manteleilla, jolloin maku voisi olla lähempänä oikeaa. Ehkä taikinaan voisi laittaa hieman enemmän vettä ja pitää sitä kauemmin turpoamassa jääkaapissa. Mutta eipä sitä voi tietää, miten raakaherkut toimivat, ennen kuin niitä on kokeillut. Ja kyllä tortut tietenkin syötäviä olivat, vaikka hävisivät suklaakakulle. Tässä kuva yritelmistä. Ulkonäönkin puolesta täytyisi hieman harjoitella...



Ulkona pimennyttyä katsoimme Pilvikartasto. Aivan hyvä elokuva, mutta syystä tai toisesta loppu avasi hanat oikein kunnolla. En ole pitkään aikaan itkenyt yhtä lohduttomasti, kun mieleen vain tuli, etten ehkä koskaan näe itseäni isovanhempana saati näe edes Iidan aikuistumista. Ikävä kyllä näitä ajatuksia ei kokonaan pysty leikkaamaan päästänsä pois ja tietenkin nekin pitää käsitellä jossain vaiheessa. Mutta toisaalta syitä voisi olla monia, joiden vuoksi aikuistumista ei näkisi. Täytyy taas hetki keräillä itseään ja keskittyä tulevaan taistoon. Luottaa siihen, että omat muutokset elintavoissa auttavat, hoidot tehoavat ja keksitään uusia hoitoja mahdollisimman nopeasti. Aivan viimeistä puolta tuntia lukuun ottamatta päivä on kuitenkin ollut eilistä pirteämpi ja positiivisempi. Ja elokuvaevääksi teimme päärynä-kiivi-avokado pehmiksiä. Oli hyvää!

Nyt takaisin Frendien ääreen tällä kertaa kaalin ja porkkanoiden kanssa. Taidan tehdä yhden kauraleivän juustolla. Vähän lohtusyömistä on nyt paikallaan.

7 kommenttia:

  1. Huisin hyviä eväitä teillä! Ihan kuola valuisi( muiden paitsi kaalin kohdalla....), ellei olisi itsellä juuri suu täynnä raakasuklaabanaaneja..... ! :)

    Viime yö kuulosti hyvältä. Niitä hyviä öitä kannattaa kyllä liputtaa. Sen verran valvominen syö naista/miestä. Niitä lisää siis. Kaikenlaisia tunteita poukkoilee varmasti sinulla itsellä ja kaikilla lähipiirissä. Mutta perusvire on säilynyt plussan puolella. ♥ Leppoisaa yhteistä iltaa!

    Heta

    Ps. Terkkuja T:lta I:lle kunhan palajaa kyläreissulta!

    VastaaPoista
  2. Mukavalta ja maukkaalta kuulostava päivä! Ja on tuo lähellä oleva mummola kyllä ihana asia. Itsekin ottaisin sellaisen mieluusti. Esim. nyt ku N on kipeä tiedän, että huomenna illalla arvotaan voiko lapsen jo viedä päiväkotiin vai pitäisikö yks päivä vielä huilata, mutta kun töistä on hankala olla pois ni ei viittis kovin herkästi. Ku ois mummola, ni siellä vois viettää yhden toipilaspäivän ekstraa.

    Ymmärrän, että sun pitää säästellä voimia ja siten varoa hurjia itkuja ja tunnekuohuja ja et asioita kannattaa käsitellä sitten, kun siihen oikeasti on voimia. Nyt ne kaikki voimat tarvitaan paranemiseen. Mut toisaalta jokainen noista kerroista varmasti auttaa käsittelemään asioita pieni pala kerrallaan, että ehkä kannattaa yrittää ajatella, että niistäkin on omat hyötynsä.

    Toivottavasti yö on hyvä - ne tosiaan ovat tärkeitä sinulla ja meille kaikille.
    Tsemppiä!
    :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta on Saara, että yksikään itku on tuskin täysin turha, vaan auttaa eteen päin asian käsittelyssä. Käsittelyyn kuuluu myös niitä aallon harjalla käyntejä ja vauhdilla pohjalle päätymisiä. Sekin täytyy yrittää hyväksyä, että asioiden käsittely vie aikaa todella paljon.

      Poista
  3. Jokohan olisi aika kokeilla tuota raakasuklaata, josta siellä nautiskelette??? Taidan ottaa selvää.
    Nuo elämänpohdiskelut ovat aina rankkoja. totuushan on, ettemme tiedä tulevasta - kukaan. Olet kuitenkin pystynyt analysoimaan asioita niin, että olet pysynyt positiivisena. Se on mielestäni tosi hienoa!!!

    M-R

    M-R

    VastaaPoista
  4. Nämä raakaherkut vaikuttavat kyllä mielenkiintoisilta. Hienoa myös, että yöunet näyttävät parantuneet aiemmasta. Harmi, että epikohtauksia on tullut, eikä turvottelu ole kunnolla helpottanut. Meilläkin oli vähän aikaa sitten M:llä oksutauti, joka kesti tasan yhden yön. Kukaan muu ei sairastunut. Toivottavasti sama tauti oli nyt teillä, eikä uusia valvottuja öitä tule kenellekään. Asioiden käsittelyssä on varmasti hyvä ottaa tasan se aika, mikä itsestä tuntuu hyvältä.

    Olen täällä seuraamassa ja haluan sinun tietävän, että jos on jotain mitä voin tehdä, haluaisin, että kerrot minulle. Olen miettinyt josko ottaisin kolmen viikon työjakson Seinäjoelle ensi kesäksi. Sitten olisin paikkakunnalla ja voisimme nähdä ja voisin olla apuna, jos on jotain, mikä auttaisi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vähänkös olisi hienoa, jos tulet Seinäjoelle tekemään työjaksoa. En tiedä minkälaisia majoitussysteemejä teille tarjotaan, mutta tietenkin olet tervetullut meillekin yöpymään. Kuljetuksia en voi luvata, kun autoa en voi ajaa, mutta pyörän kyllä saat lainaan :) Heinäkuussa olemme luultavasti aika mökillä ja Iidakin saa pitää lomakuukautta hoidosta, mutta jos kesäkuussa sattuisit tulemaan, niin silloin voisimme nähdä paljonkin.

      Poista
    2. Hyvä tietää, että kesäkuu voisi olla sopiva. Paikkojen jako tapahtuu maaliskuussa ja silloin olen viisaampi tämän asian suhteen.

      Poista