Iida laitettiin hoitoon melkoisen hyvässä yhteisymmärryksessä, mutta sen jälkeen painelin takaisin sänkyyn. Aamupala/lounaan söin vasta yhdentoista pintaan. Siihen saakka nukuin ja lueskelin. Kaiketi tämä on näitä sytoviikon ja melkoisen vilkkaan viikonlopun jättämää väsymystä. Eikä pilvinen sää ja yöllä kastuneet tiet, mitenkään piristäneet mieltä.
Olen aloittanut kirjoittamaan Pekan syöpäkeräyskävelyn tiedotetta. Eilen vasta tajusin mitä olen lupautunut tekemään kävelyn hyväksi aivan oma-alotteisesti. Tiedotteen kirjoittaminen sinänsä ei ole ongelma, men jag borde göra den på svenska också... Koko rannikko pohjanmaahan on ruotsinkielistä aluetta... Tänään juttelin Pekan kanssa ja Pohjanmaa on se suurin riskialue, jolloin kävely voi keskeytyä, jos jalat eivät kestäkään. En kuitenkaan viitsisi tehdä turhaa työtä käännöksen kanssa, jos projekti keskeytyykin täällä, joten teen tiedotteen ja kerään median yhteystietoja ja laitan kaikille medioille (kielestä riippumatta) suomenkielisen version. Menee sitten läpi tai ei. Muutenkin yritän lähettää tiedotetta hieman sitä mukaan kun matka etenee eli joudun mökiltä tekemään töitä ihan kohtuudella asian puolesta, etenkin kun yhteydet ovat huonot. Olen heinäkuun ensimmäinen viikonloppu kotona, joten jos Pekka vielä tuolloin on Keski-Pohjanmaan puolella suunnittelen tekeväni tien varteen kannustuskäynnin. Saa nähdä kuinka käy. (Mikko ei luvannut, ei kieltänyt, joten oletan, että tulee mukaan kuskiksi).
Iltapäivällä oli parin viikon tauon jälkeen hieronta. Selkeästi lihakset ovat rentoutuneet. Vasen käsivarsi oli kaikkein kipein tänään, mutta se varmaan johtuu siitä, että pidän vasemmalla kädellä kirjaa ylhäällä iltaisin sängyssä lukiessani...Seuraavan hieronnan sain vasta kolmen viikon päähän, mutta eihän ongelmatkaan enää ole yhtä suuria.
Illalla on kevään viimeinen kuoroharjoitus. Lopulta ehdin kevään aikana muutaman kerran osallistua harkkoihin. Olisin ehkä toivonut pystyväni osallistumaan enemmän, mutta pakko on elää tautien/hoitojen ja oman jaksamisen ehdoilla. Ainakin yrittää!
Parasta tänään oli se, että mahduin sellaisiin housuihin, joihin jouduin ensimmäisenä siirtymään lihoamisen alettua. Toisin sanoen olen pienentynyt :) Eilen painokin oli tippunut alhaisemmalle kiloluvulle. Käyn puntarilla kerran viikossa, joten heittelyt ovat aika suuria. jotta totuuden oikeasti saisi selville, pitäisi mitata muutamana peräkkäisenä päivänä ja ottaa keskiarvo.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti