Isi oli eilen illalla Iidan mieletä todella pop, mutta aamulla äitiriippuvuus oli jälleen palautunut ennalleen. Iida lähti suhteellisen kiltisti hoitoon aamulla. Tuumasi vain, että "Minä tottelen sinua". No ei se ihan niinkään mennyt. En taaskaan saanut tarkistaa neidin hampaiden pesujälkeä. Toki mun tavoite onkin ollut aamuhammaspesulla ensi sijaisesti tehdä siitä Iitulille tapa, jolloin on saanutkin itse pestä, enkä ole viitsinyt huudattaa kovasti tarkistamisilla.Ennen lähtöä, Iida peitteli kisunsa sänkyyn päivän ajaksi. Kerrankin lelupäivänä pääsi pupu mukaan, kun lähes aina mukana on ollut Mirri eli pienempi kissoista.
Hain Mikon kanssa Iidan kotiin kävellen, 3,5 km. Iida oli juuri joutunut ulkoa sisälle pisuvahingon vuoksi ja raivosi, kun tulimme paikalle, eikä päässytkään hoidossa ulos. olivat onneksi olleet aamupäivällä ulkona, joten ei aivan kokonaan jäänyt ilman ulkoilua, kun laiskat vanhemmat eivät jaksaneet / ehtineet jäädä ulos leikkimään. Kyllä aikaa olisi löytynyt myöhemmin, mutta siinä vaiheessa alkoi olla jo iltatoimien aika.
Päivän suurin urakka oli eilisestä tuliaisesta haukipihvien tekeminen. Kun otetaan huomioon kalan fileeraus, jauhaminen, muiden ainesten hienontaminen ja paistaminen, niin tunteja siinä meni. Kaiken fileeraushukan jälkeenkin oli haukea reilu kilo pihveihin, joten kyllähän siinä sitten oli paistettavaakin. Minusta pihvit olivat erinomaisia, Iidasta liian suolaisia (ehkä hieman), mutta maistoi edes ja Mikosta maistuivat tavallisilta kalapihveiltä, mikä on suorastaan ylistys, koska hän on aina inhonnut limapiikkejä. Ja kyllä siinä fileeratessa aika monta kirosanaa tulikin kalan limaisuuden ja vaikean käsiteltävyyden vuoksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti