Fysioterapiassa hierottavana

Olipas mukava hieronta aamulla. Sattui kyllä ja nyt sekä selän että käsivarsien iho on kosketusarka, mutta selvästi lihakset pehmenivätkin käsittelyssä (ainakin hetkellisesti). Hauiksen lihakset olivat yllättävän pahassa jumissa. Fysioterapeutti kovasti vakuutteli, että ensi kerralla on jo helpompaa. Sen verran koville hieronta otti, etten uskaltanut kauppareissun jälkeen lähteä kävelylle, kun hieman huippasi. Näin edes joskus yritän kuunnella itseäni. Ja nyt on varmasti realistista haudata haave 5 km lenkistä ennen seuraavaa sytokuuria, sillä sehän on aivan pian. Alkaa vain puolentoista viikon kuluttua. Kyllä kai ehdin siihenkin tavoitteeseen jossain vaiheessa pienin askelin, kun aurinko tulee jälleen esiin ja ilma lämpenee entisestään. Kevättä on onneksi vielä jäljellä. Ja jos kuurien aikana on hankala päästä tavoitteeseen on elokuussa vielä aikaa.

Sänkyyn asti päikkäreille en tosin päässyt, vaikka suunnittelin sitä kovasti. Sen sijaan katsoin taas Ruokamatkalla Intiassa -ohjelmaa. Haluaisin kovasti päästä maistamaan oikeita intialaisia ruokia. Kyllä Ainu teidän täytyy vähän siellä opetella kokkaamaan, jotta voitte tarjota meille currya. Intialaiset ruuat kuuluvat terveyspommeihin, vaikka niiden kanssa syödäänkin paljon riisiä. Mutta mausteet, etenkin kurkuma ja valkosipuli, kumoavat vaikutuksiltaan muiden ruoka-aineiden haitat.

Hupaisa hieronnan jälkeensä jättämä ylläri paljastui suihkussa, kun mietin, mitä finnejä mulla on hartiakyttyrä täynnä. Ne olivatkin hierojan käyttämästä froteepyyhkeestä karvoihin kiinnijäänyttä sinistä nukkaa. Kortisoni on kasvattanut kyttyrään suhteellisen pitkää untuvakarvaa, joka nyt ajeltiin pois nukan irrottamiseksi. Kyttyrässä ja niskanpohjassa on myös paljon pientä verenpurkaumaa hieronnan seurauksena. Onkohan mahdollista, että hienoinen karva on repinyt ihoa hierottaessa... Täytyy ennen ensi kertaa ajella ainakin kyttyrä kaljuksi uudelleen. Ensi viikolla lääkäriltä täytyy myös kysyä uskaltaako fysioterapeutti käyttää ultraääntä, jos sillä saisi nesteitä hellävaraisemmin liikkeelle. Ainakin näin aluksi pelkän hieronnan vaikutus tuntuu olevan päinvastainen eli nestettä keräävä.

Ikävä kyllä Mikon ja isänsä reissu mökille peruuntui tältä päivää, mutta huomenna on taas uusi yritys päästä reissuun. Mikko oli todella maansa myynyt kun mikään ei toimi (mönkään mennyt yritys päästä reissuun oli jo toinen turha yritys tällä viikolla). Eilen oli talonyhtiön hallituksen kokous, jossa puheenjohtajaa (Mikkoa) ja isännöitsijää ei kuunneltu lainkaan. Mikon perusvire oli siis jo aika alakuloinen illalla, jonka vuoksi reissun peruuntuminen oli entistä suurempi pettymys. Toivon, että huominen yritys onnistuisi viimein. Eikös kolmas kerta toden sano.

Nyt näinä väsypäivinä on mun ruuanlaitto jäänyt aika vähäiselle. Ostin jopa hiivatonta täysruisleipää, joka on niin hyvää avokadon kanssa (ja pääsee helpolla). Siihen päälle mustapippuria, suolaa, kurkumaa ja valkosipulijauhetta niin hyvää tulee ja mausteet parantavat syöpää ja ehkäisevät sen leviämistä. Kurkuman paras puoli on, että se tutkitusti läpäisee aivoveriesteenkin, mihin suurin osa biomolekyyleistä ei välttämättä pysty. Muita vastaavia on valkosipuli ja vihreä tee. Ikävä kyllä sytostaatti, jolla saan myrkyttää itseäni, ei myöskään varmuudella läpäise aivoveriestettä mun tapauksessa, mutta ei mietitä sitä, vaan uskotaan tiukasti, että en myrkytä itseäni turhaan.

Päivän positiivisin asia on, ettei tänään ole enää ollut paha mieli (nyt on ehkä alkanut mietityttämään epilepsia vuorostaan ja se kuinka paljon se pahimmillaan rajoittaa elämää). Tänään on ollut aika neutraali olo. Vielä hieman väsynyt, mutta selvästi jo plussan puolella. Ja jaksoin tehdä tänään porkkanamehua eilen valmiiksi kuorimistani porkkanoista (olen päätynyt kuorimaan porkkanat, koska kuorimisen pystyy järjestämään pesemistä paremmassa asennossa). Ja facebookin sormiruokailija -ryhmästä nappasin banaanipannari ohjeen, johon päälle tehtiin mustikoista ja soijajugurtista rahkamainen päällinen. Ihan ei menyt nappiin, mutta kyllä siitä syötävää tuli. Eikä ollut sokeria tai vehnäjauhoja. Täytyy kokeilla uudelleen ja tehdä pari työteknistä muutosta tämän päivän kokeiluun.

Pääsiäinen on meillä vähän niin ja näin laitettu. En ole tipujakaan vielä hakenut kaapista. Ovikranssi on koristeltu höyhenillä ja onneksi hoidossa ovat kasvattaneet edes vähän meillekin ruohoa, kun itse unohdin laittaa ajoissa kasvamaan. Se ei olisi vaatinut paljoa, mutta jotenkin vain jäi.