Mukavasta maanantaista alkaa mukava viikko

Ei eilinen auton siivoaminen aivan oireetta onnistunut. En saanut kohtausta tai mitään suurempaa, mutta illasta kohtauspelko ja oudot tuntemukset olivat niin suuret, että järjestin itseni hyvin nopeasti nukkumaan hieman yli yhdeksän. Mikko joutui laittamaan mun iltapalan jämät jääkaappiin odottelemaan ja tietokoneen pois päältä, kun en niin kauaa ylimääräistä uskaltanut odottaa. Nukkumislääkkeenkin otin, jotta varmasti saan nukuttua ja mahdollisimman nopeasti. Tarkoitus oli pitää toinen yö putkeen pelkällä melatoniinilla, mutta ei sitten mennyt suunnitelman mukaisesti. Aamulla naama oli jälleen punaisempi, joten ehkä tässä jokin yhteys on... En tosin ottanut allergialääkettä illalla.

Iida herätti noin 6.30 aivan virkeänä. Onneksi en itsekään ollut kovin syvässä unessa, joten olo ei jäänyt takkuiseksi aikaisesta herätyksestä huolimatta. Ihmeellistä, vaikkakin normaalia, on se, kuinka aamutoimet sujuivat aivan eri malliin, kun lapsi heräsi virkeänä itselle sopivana hetkellä, vaikka ajankohta oli puolisen tuntia ennen kellon soimista. Neiti olikin käytännössä valmiita ennen kuin kello olisi soinut ja ilman hermojen menetystä. Toki pientä takkua oli ulkohaalarin pukemisessa, mutta eihän kaikilta osin täydellistä aamua voikaan olla.

Aamulla oli psykiatrisensairaanhoitajan kanssa höpöttely. Hän vähän epäili Ketipinor allergiaa tai ainakaan sen poisjätön vaikutusta lyhyellä aikavälillä. Kaupassakin käytiin ja appivanhemmilla auttamassa Iitusen hoitokuvien valinnassa. Päivästä lepäilin puolisen tuntia ja säästin itseäni sillä tavoin, että sanoin Mikolle suoraan, etten lähde hakemaan Iitua hoidosta kävellen, kun sovimme kaverini kanssa, että mennään lasten kanssa leikkipuistoon illasta. Päivän askarteluna oli Joulukranssin päivitys vappuun (se oli jo päivitettynä pääsiäiseen, joten hyvin monikäyttöinen on ollut).

Lauantain karonkasta inspiroituneena tein tänään juureswokkia runsaassa oliiviöljyssä ja yrteillä maustettuna. Kaupasta valikoin summanmutikassa juureksia (lanttua, juuriselleriä, bataattia, piparjuurta) ja fenkolia. Piparjuuresta mulla oli hyvin heikko mielikuva, joten maistoin sitä sitten melko ison palan ja se kyllä avasi röörit ja räjäytti tajunnan. Eli piparjuurta ei laitettukaan wokkiin, jos Iidakin sattuisi sitä syömään (ei syönyt). Seuraava maininnan arvoinen asia juureswokin valmistuksesta on se, kun laitoin tunnin työstämäni juureskuutiot roskiin kuorien sijaan. Ne olivat samanlaisissa astioissa, mutta en ilmeisesti ajatellut mitään, sillä ovathan kuutiot ja kuoret aivan erinäköisiä. Ihmettelin vain, että onpa kuoret yllättävän painavia. No ei auttanut kuin kerätä kuutiot roskiksesta, jossa lähinnä oli hedelmänkuoria ja muutama muovipakkaus ja huuhdella juurekset hyvin. Kaikkein ikävimpiä olivat banaanin ja päärynän kuoret ja irtoteenlehdet... Tämän mokan takia jäi porkkana laittamatta wokkiin, kun en enää ehtinyt valmistella sitä. Mutta kaikkien näiden vaiheiden jälkeen wokista tuli oikein hyvää. Ainoastaan pannulla pyörittelyajat voisivat olla hieman erilaisia eri kasviksille, mutta enpä ajatellut sitä ajoissa, enkä olisi tiennyt mikä kypsyy hitaimmin ja toisaalta, mikä jää joka tapauksessa rapsakammaksi.

Leikkikentällä oli mukavaa. Lapset touhusivat yhdessä ja erikseen. Iida oli se rauhallisempi kuten yleensä, mutta kovasti matki perässä. Ja hienosti hieman avustettuna kiipesi ensimmäisen kerran kiipeilytelineessäkin. Kaveri oikein erikseen näytti mallakin, kuinka se tapahtuu.