Ja nyt se on taas ohitse tältä erää. Aivan hyvin viikko meni lopulta. Ainakin se olisi voinut mennä huonomminkin. Eikä eilekään tullut nykinyki-kohtausta. Tänäänkin otin ylimääräisen pahoinvointilääkkeen, joten saa nähdä miten viikonloppu menee sen osalta. Onhan noita pillereitä joka vaivaan.
Tänään tehtiin lisää kasvispihvejä suunnitelman mukaan. Helpotimme työmäärää ja laitoimme cashew-porkkanapihvit uunissa. Ainakaan ei tarvinnut miettiä, kuinka pihvit pysyvät kasassa käännellessä. Niistä tuli rapeita päältä ja pehmeitä sisältä. Tosin kun pakkasesta ottaa esiin niin ne on varmasti pehmeitä joka puolelta. Falafeleistakin tuli aivan hyviä, vaikka kaikkiin tuotteisiin vaihdettiin vehnäjauho riihirukiiseen ja rouheampaan ruisjauhoon korppujauhon osalta. Ehkä sytokuuri viikko ei ole kuitenkaan se paras viikko näin massiiviseen ruuanlaittoon... No ensi kerralla tietää jättää väliin.
Auringonpimennystä seurattiin lähinnä havainnoimalla valon määrää ja sävyä. Aika hieno valaistus oli pimennyksen aikana.
Tänään onnistuin käymään aamulla taas puntarilla ja ikävä kyllä painossa ei näy yhtään muuten pienentynyt olo. En tiedä voiko olla muutakin kuin nesteen aiheuttamaa turvotusta, mutta jotain on hävinnyt, vaikka puntari ei sitä näytäkään. Toki sitä oikeastikin on vielä paljon jäljellä, mutta siitä huolimatta olin pettynyt kun haluaisin konkreettisia lukuja, vaikka ne ei tässä tapauksessa kerrokaan koko totuutta. Ja tuskinpa mun lihasmassakaan niin paljoa on tässä parissa kuukaudessa kasvanut, että sillä olisi mitään merkitystä painoon.
Positiivista sen sijaan on se, että tukka on alkanut kasvaa etenkin sädetyksen vastakkaiselle puolelle ja takaraivolle. Kaikilla kaljuilla osilla on pientä sänkeä. Ensi viikolla koko tukka ajellaan vielä kerran pois, mutta toivotaan tasaisemman kasvun alkavan siitä. Lähinnä nuo pitkän tukan alueet (parin sentin hius) kipeyttävät päänahkaa kun pipot hinkkaavat ja kääntelevät karvoja miten sattuu.
Hieman tänään on väsyttänyt aiempia päiviä enemmän, mutta se sallittakoon. Kävimme mikon kanssa illansuussa 2,1 km kävelyllä kuitenkin. Nyt olemme Iidan kanssa jälleen vanhemmillani yökylässä.
Taas yksi sytoviikko selätetty. Hienoa! Massiiviset kokkailut teillä on ollu, varsinkin eilinen rykäys pisti vähän hymyilyttämään. ;) Rentoa kyläilyviikonloppua toivottavat Kouran merirosvot (välillä Batman ja Robin. .....)
VastaaPoista