keskiviikko 25. maaliskuuta 2015

Syöpäkuntoutusohjaajalla

Ihana auringon paiste! Ja aamulla oli jälleen niin kylmä ulkona, etten meinannut päästä lämpöisten vällyjen välistä pois, vaikka oli tiedossa kiireinen aamu. Mulla oli jo klo 8.45 syöpäkuntoutusohjaajan tapaaminen, mikä oli juurikin sellaista diipa daapaa kuin pelkäsin. Itse kun olen ottanut kaiken tarjotun henkisen avun vastaan, löytänyt vertaistukea ja selvittänyt ravitsemusasioita, niin käynnillä ei nyt niin paljoa ollut annettavaa. Tunti me siellä kuitekin istuttiin. Kuntoutuskursseja mainosti, mutta ainakaan tässä vaiheessa en usko hakevani niihin mukaan. Ei ole mun juttu lähtökohtaisesti. Pari uutta nuorille aikuisille syöpäpotilaille suunnattua opasta sain, joista ehkä on jotain iloa. Ainakin sen verran jo totesin selaillessani niitä, että hyvin tyypillisesti olen reagoinut huonoon uutiseen ja tulevaisuuden epävarmuuteen. Ja paljon on vielä tehtävää henkisessä kuntoutumisessa.

Eilen illalla jälleen vähensin nukkumislääkettä ja otin ensimmäisen kerran melatoniinia. Nukuin todella hyvin! Toivoisin, että syöpälääkäri voisi kirjoittaa minulle melatoniinia sellaisen annoksen, josta olisi syövän hoitoonkin apua. Nyt annos on hyvin pieni siihen tarkoitukseen. Mutta parempi kai pienikin kuin ei ollenkaan. Helsingissä yksi neurologi suosittelee melatoniinia,  mutta muualla ei olla oikein omaksuttu tätä hoitojen tukimuotoa.

Päiväohjelmaan kuului hieman siivousta, kun Mikolle tulee myöhään illalla vielä pelikaveri. Vaikka tuskinpa hän meidän pölykoiria syynää. Mutta onpahan itsellä parempi mieli.  

Lisäksi haettiin Iitu rattailla hoidosta, 4,1 km. Huomenna lupasin mennä naapuri apuun oksia silppuamaan, kun naapuri leikkasi yhteisten piha-alueide puita ja pensaita tänään. Saa nähdä jaksanko sen jälkeen vielä kävellä Iitua hakemaan rattailla. Tai siis minullahan on sauvat ja Mikko työntää rattaita.

Vielä tänäänkin on ollut vähän väsy ja hieman huonokin olo, mutta en ottanut pahoinvointilääkettä. Ehkäpä osa huonoa oloa oli koko ruokarytmi sekottuminen aikaisen sairaalassa käynnin vuoksi. En ehtinyt tehdä puuroa ennen sinne lähtöä, joten aamupala jäi todella heikoksi ja syötiin puuro sitten vasta lounasaikaan, jolloin hedelmäsmoothie jäi tekemättä. No täytyy jälleen huomenna pitää tarkemmin huolta ruokarytmistä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti